COVID-19 (korona)

Ajankohtaista tietoa Covid-19 pandemiasta Suomessa.

MS-tauti, rokotukset ja koronaa…

Koronatilanne Suomessa on rauhoittumassa jälleen marraskuussa alkaneen leviämisryöpyn jälkeen. Nyt pelätään kuitenkin uusien virusmuotojen myötä uutta aaltoa. Meidän alueellamme on ainakin yksi ms-potilas sairastanut koronan, tauti oli lievä, ei sairaalahoidon tarvetta. Ensimmäinen koronarokote on jo otettu käyttöön ja terveydenhuollon kriittinen henkilöstö on rokotettu. Tällä hetkellä rokotetaan jo laitoshoidossa olevia vanhuksia ja heidän hoitajiaan. Tällä viikolla saadaan käyttöön toistakin rokotevalmistetta. Nyt on hetkellistä vajausta rokotteiden saatavuudessa, mutta toiveissa on, että kun useampi rokote hyväksytään, päästään rokottamaan väestöä huomattavasti nopeampaan tahtiin. Vielä ei ole aikataulua siitä, milloin riskiryhmiin kuuluvat, kuten ms-tautia sairastavat, saavat rokotteen. Ainakin ensimmäiset kaksi koronarokotetta ovat RNA-rokotteita, eli ne eivät sisällä eläviä tai heikennettyjä viruspartikkeleita. Näiden rokotteiden katsotaan olevan turvallisia ms-potilaille. Neurologian poliklinikalle tulee nyt paljon puheluita koskien rokottamista. Tässä tietoa rokottamisesta ja siihen liittyvistä turvallisuusseikoista ms-potilaiden hoidossa.

Immunosupressiivisessa (vastustuskykyä alentavassa) hoidossa oleville potilaille ei suositella eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita. Eläviä / eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ovat muun muassa tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti- eli MPR-rokote, vesirokkorokote, vyöruusurokote, keltakuumerokote, suun kautta otettavat poliorokote ja lavantautirokote, BCG-rokote (tuberkuloosirokote), ja nenäsumutteen muodossa annosteltava influenssarokote. Ei-elävät rokotteet ovat turvallisia MS-taudin lääkehoidon aikana.

Kansallisen rokoteohjelman mukainen rokotussuoja pyritään nykyisin tarkistamaan aina ennen MS-taudin tai muun neuroimmunologisen sairauden lääkehoidon aloitusta. Rokotevasteen varmistamiseksi tarvittavat rokotukset pyritään hoitamaan kuntoon viimeistään 6 viikkoa ennen MS-taudin immunovastetta heikentävän lääkehoidon aloitusta, jos tämä suinkin on mahdollista MS-taudin aktiivisuus huomioiden. Vesirokkorokotus on kaksi vaiheinen ja jälkimmäinen rokote on otettava 6 viikkoa ennen alemtutsumabi-, fingolimodi-, kladribiini-, rituksimabi ja okrelitsumabihoidon aloittamista, ellei immuniteettia varicella-zostervirukselle ole todettavissa verikokeissa. Myös kausi-influenssarokotus suositellaan annettavaksi viimeistään 6 viikkoa ennen yllämainittujen jaksottaisten lääkkeiden seuraavaa antokertaa. Joskus tämä ei osu yksiin kausi-influenssarokotteen saatavuuden suhteen, mutta rokotusajankohtaa kannattaa miettiä vastaanottokäyntien yhteydessä oman lääkärin tai ms-hoitajan kanssa.

Kausi-influenssarokotusta suositellaan kaikille MS-tautia sairastaville. Myös pneumokokki rokote (Prevenar-13) kannattaa ottaa ennen immunosupressiivisen lääkehoidon aloitusta tai 6 viikkoa ennen seuraavaa infuusiolääkkeen annostelua.

Suuriannoksinen (yli 20mg/pv) kortisonihoito voi heikentää rokotusvastetta, osalla potilaista voidaan harkita kortisonihoidon annoksen pienentämistä ennen rokottamista, jos tämä mahdollista. Tästä tulee keskustella vastaanottokäyntien yhteydessä.

Alla MS-lääkkeet ryhmittäin tai yksitellen:

Rokottamista MS-taudin hoidossa käytettävien beetainterferoni-, glatirameeriasetaatti- ja natalitsumabihoitojen aikana ei ole rajoitettu, eikä näiden hoitojen arvioida heikentävän rokotuksen tehoa.

Aubagio: Kahdessa kliinisessä tutkimuksessa on osoitettu, että inaktivoidut rokotteet olivat turvallisia ja tehokkaita Aubagio-hoidon aikana. Koska eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden käyttöön saattaa liittyä infektioriski, niitä ei pidä käyttää.

Mitoksantronihoidon aikana rokotuksesta kehittyvä immuunivaste jää olemattomaksi, eikä mitoksantronin ja atsatiopriinin käytön aikana tule antaa eläviä viruksia sisältäviä rokotteita. Rokotukset kannattaa ottaa ennen mitoksantronihoitoa ja atsatiopriinihoito tulee tauottaa inaktivoidun rokotteen ottamisen yhteydessä.

Gilenya: Rokotusten teho voi olla heikentynyt Gilenya-hoidon aikana ja kahden kuukauden ajan hoidon päättymisestä. Koska eläviä, heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviin rokotteisiin saattaa liittyä infektioriski, niitä ei pidä käyttää.

Tecfidera: Rokotuksen antamista Tecfidera-hoidon aikana ei ole tutkittu. Ei tiedetä, vähentääkö Tecfidera-hoito joidenkin rokotteiden tehoa. Eläviin rokotteisiin saattaa liittyä suurempi kliinisen infektion riski eikä niitä saa antaa Tecfidera-hoitoa saaneille potilaille, ellei tämän riskin poikkeustapauksissa katsota olevan pienempi kuin potilaalle koituva riski, jos rokotusta ei anneta.

Lemtrada: On suositeltavaa, että potilaat saavat paikallisten vaatimusten mukaisen immunisaation vähintään 6 viikkoa ennen Lemtrada-hoitoa. Kykyä kehittää immuunivastetta rokotteisiin Lemtrada-hoidon jälkeen ei ole tutkittu. Eläviä viruksia sisältävillä rokotteilla tehdyn immunisaation turvallisuutta Lemtrada-hoitojakson jälkeen ei ole tutkittu virallisesti kontrolloiduissa kliinisissä MS-taudin tutkimuksissa, eikä rokotteita saa antaa MS-potilaille, jotka ovat äskettäin saaneet Lemtrada-hoitojakson.

Ocrevus (ja rituksimabi): Potilaan rokotustilanne arvioidaan, kun potilaalle harkitaan Ocrevus-hoitoa. Jos potilas tarvitsee rokotuksia, ne pitää antaa viimeistään 6 viikkoa ennen Ocrevus-hoidon aloittamista. Eläviä- tai heikennettyjä eläviä viruksia sisältävillä rokotteilla annettujen rokotusten turvallisuutta Ocrevus-hoidon jälkeen ei ole tutkittu. Rokotusten vaikutuksista Ocrevus-hoitoa saavilla potilailla ei ole tietoja saatavissa. Rokotuksia eläviä tai heikennettyjä eläviä taudinaiheuttajia sisältävillä rokotteilla ei suositella hoidon aikana eikä ennen kuin B-solut ovat palautuneet (kliinisissä tutkimuksissa ajan mediaani B-solujen palautumiseen oli 72 viikkoa). Rokotusten vaikutuksista Ocrevus-hoitoa saavilla potilailla ei ole saatavissa tietoja.

Mavenclad: MAVENCLAD-hoitoa ei saa aloittaa 4-6 viikon kuluessa eläviä tai eläviä heikennettyjä viruksia sisältävän rokotteen saamisesta rokotteen aktiivisen infektion riskin vuoksi. Eläviä tai eläviä heikennettyjä viruksia sisältävien rokotteiden antamista on vältettävä Mavencladin annostelujakson aikana sekä sen jälkeen, kunnes valkosolujen määrä on normaalirajoissa.

Joskus MS-tauti on niin ärhäkkä, ettei ole aikaa odottaa kuutta viikkoa rokotussuojan kehittymistä. Tämä pyritään huomioimaan lääkettä valittaessa. Rokotusten tärkeys on tullut esille vasta viimevuosien aikana, kun ms-taudin hoitoon on saatu yhtä tehokkaampia lääkkeitä käyttöön. Tehokkaammat lääkkeet altistavat infektioille herkemmin kuin aikaisemmin käytössä olleet immunomoduloivat lääkkeet. Rokotusten huomioiminen on osa lääkitysten turvallisuusseurantaa.

Hyvää alkanutta vuotta meille kaikille ja toivotaan että kesän tullessa korona on jo pitkälti selätetty!

Lahdessa 15.1.2021

Liisa Luostarinen
neurologian erikoislääkäri